Moni haaveilee mahdollisimman stressittömästä elämästä. Se ei kuitenkaan ole tavoittelemisen arvoista, sillä vaikka liiallinen kuormitus ei olekaan hyvästä ja johtaa pitkään jatkuessaan terveyden heikkenemiseen, ei liian vähäinenkään kuormitus tee kenellekään hyvää. Se homehduttaa mielen, veltostuttaa vartalon ja johtaa ennen pitkää tylsistymiseen ja taantumiseen.
Stressi on ystävä ei vihollinen
Lyhytkestoinen stressi on hyvä asia, sillä se saa meidät virittäytymään ja nostamaan suoritustasoamme. Mielemme valpastuu, lihaksemme aktivoituvat ja sydämemme lyö kiivaammin happea sekä ravinteita aivoille ja lihaksille. Kun stressaava tilanne on ohi, keho ja mieli jälleen rauhoittuvat sekä siirtyvät kuluttavasta taistelumoodista palauttavaan latausmoodiin.
Jos kaasu hirttää kiinni on edessä ongelmia
Jos stressitila jää päälle eikä keho pääse palautumaan säännöllisesti, stressi muuttuu terveydelle haitalliseksi. Jatkuva ylivirittyneisyys johtaa stressikäyttäytymiseen sekä fyysisiin oireisiin. Eihän elimistölle voi olla hyväksi joutua olemaan ilman syytä, pitkiä aikoja taisteluvalmiudessa, lihakset pinkeinä jännityksestä, sydän tykyttämässä, verenpaine koholla ja mieli valmiina taistelemaan olematonta vaaran aiheuttajaa vastaan. Pitkittynyt stressi kuluttaa henkisiä ja fyysisiä voimavaroja sekä altistaa mielenterveyden häiriöille, uupumukselle, Alzheimerin taudille sekä muille muisti- ja elintapasairauksille.
Alipalautuneisuus ei korjaudu makaamalla
Alipalautuneisuus on aikamme vitsaus, mutta se ei johdu pelkästään liiasta kuormittumisesta. Se johtuu yhtä lailla myös kapasiteettimme kaventumisesta. Liiallinen istuminen, ruutuaika ja fyysinen passiivisuus ovat johtaneet siihen, että särkymävaramme on olematon. Nykyisillä elämäntavoilla makaamme itsemme pian jalattomiksi, mikäli emme omaksu uudelleen luonnollisen liikkumisen, ravitsemuksen sekä levon tasapainoa, sillä mitä huonommassa kunnossa olemme, sitä vähemmän kuormitusta siedämme ja sitä hitaammin voimavaramme elpyvät stressitilanteen lauettua.
Tavoitteena stressin ja palautumisen paritanssi
Ratkaisu ei kuitenkaan ole stressin vältteleminen, vaan tavoitteena on löytää itselle sopiva kuormituksen ja levon suhde eli stressitasapaino. Se edellyttää ennen kaikkea tarkkaa itsensä kuuntelua sekä taitoa johtaa omaa hyvinvointiaan. Sen edellytyksenä ovat fiksut valinnat kulloisiinkin voimavaroihin peilaten.
Voimavaroista varavoimiin
Keho kaipaa ja kestää hetkellistä kovaakin kuormitusta, mutta jatkuvaa liiallista kokonaiskuormitusta se ei kestä. Kun väsymys iskee, niin silloin palautellaan, ja kun energiaa piisaa, silloin touhutaan sekä nostetaan suoritustasoa. Sinun on siis tärkeää paitsi oppia palauttamaan voimavarojasi myös kehittämään varavoimiasi. Kun fyysinen kuntosi kohenee, siedät paremmin arjen kuormitusta ja stressiä sekä lataat akkusi uudelleen nopeammin.
Riku Aalto on elintapavalmennuksen uranuurtajia Suomessa. Tilaa Riku innostamaan ja aktivoimaan henkilöstöänne sekä valmentamaan osallistujat oman hyvinvointinsa parhaiksi asiantuntijoiksi ja vastuunkantajiksi.